Kesällä on ollut pientä taukoa kirjoittelusta, joten tässä onkin ehtinyt pentu kasvaa ja muuttua viime viikkojen ja kuukausien aikana.

Runsas viikko sitten irtosivat kulmahampaiden maitohammasversiot ja nyt tilalle on kasvamassa pysyvät kulmahampaat. Myös kaikki muut hampaat alkavat olla suureksi osaksi vaihtuneet, ts. maitohampaat lähteneet ja tulossa tilalle on kovaa vauhtia pysyviä hampaita. Miskalla on erikoisuutenaan kuuden sijasta kahdeksan etuhammasta (niitä pikkuhampaita kulmahampaiden välissä) ylhäällä, maitohampaita oli kahdeksan sekä ylhäällä että alhaalla , mutta näyttäisi siltä, että pysyviä hampaita tulee alas oikea määrä eli kuusi hammasta. :) Eläinlääkäri kehotti viimeisillä rokotuksilla seuraamaan tavallista tarkemmin hampaiden kasvua, juurikin kun niitä on ylimääräisiä, niin ei ole varmaa että mahtuvatko kaikki. Mutta nyt näyttää että mahtuvat kyllä, onhan siinä vähän tiukkaa, mutta leuat vielä tuosta uskoakseni vähän levenevät, että tila ei ainakaan enää vähene.

Miska alkoi nostaa jalkaa jo 3 kk iässä, millä ei liene mitään tekemistä sukupuolisen kehityksen tai ns. merkkailun kanssa, vaan enemmänkin se on oppivaisena poikana katsonut mallia Reiskasta ja imitoi sen käytöstä.

Käytökseltään Miska on edelleen todella vauhdikas, nopea ja kiihkeä koira. Se tekee kaiken täysillä, ja keskittymiskyky tehtäviä teettäessä on hyvä sikäli, että vaikuttaa siltä (ja tämähän on mulle ihan luksusta noiden tiibetinterriereiden jälkeen), että se jaksaa toistoja vaikka miten paljon. Ei siis kyllästy ollenkaan. Yhtä innolla tekee kerta toisensa jälkeen, ja on todella ahne namien perään ja innostunut myös leluista.

Tällä hetkellä Miska ei juuri ota kunnon otetta leluista kun sen kanssa leikkii, taitaa olla syynä se, että suu on ollut arka kun hampaita on tippunut joka päivä. Hyvin se jahtaa lelua, mutta tosiaan ei siinä roiku kuten vielä aikaisemmin.

Pentukursseilla ei olla käyty, hakutreeneissä muutaman kerran kesän aikana. Miskalla taitaa myös olla jonkinlainen mörköikä, hakutreeneissä se pelkäsi aluksi peitteen alla olevia maalimiehiä eikä meinannut uskaltaa mennä maalimiehen luo, mutta tottui kyllä nopeasti. Ja lenkillä se välillä murisee ja haukahtelee epäilyttävän näköisille vastaantulijoille. Mietinkin, että pitänee joku päivä mennä vaikka keskustaan totuttamaan Miskaa taas pitkästä aikaa meteliin ja elämään.